Covid 19 halo diminuisaun ekonomia 2.8%
Pájina aktualizada iha 08:29h, kuarta-feira 01 Abril
COVID-19: Banku Mundial haree ekonomia timoroan diminui pelumenus 2,8%
01 de Abril de 2020, 01:47
Banku Mundial haree ba previzaun ki'ik maka'as kona-ba ekonomia timoroan, hodi antesipa tinan ne'e diminuisaun ida hosi 2,8% PIB nian, tanba parte balun relasiona ho impaktu hosi COVID-19.
"Tanba inserteza polítika ne'ebé renovadu no posibilidade impaktu hosi COVID-19, previzaun hosi kresimentu PIB tuun ona bainhira kompara ho anterior hosi 4,6% (Outubru 2019) ba 2,8%", refere hosi relatóriu ne'ebé fó sai iha loron-segunda ne'e, hodi admiti katak previzaun "sei sujeita ba inserteza barak".
Previzaun halo parte hosi relatóriu dahuluk hosi Banku Mundial ba análize ba impaktu hosi COVID-19 iha rejiaun Ázia ho Pasífiku.
Entre kauza prinsipal sira ba diminuisaun, Banku Mundial destaka situasaun polítika iha nasaun, ho xumbu hosi Orsamentu Jeral Estadu (OJE) ba 2020, nune'e implika atu gastu públiku sira, motor prinsipal ekonomia nian, "sei sai limitadu tebes".
Aleinde ne'e, pandemia COVID-19 - Timor-Leste iha kazu rejistadu ida no hahú loron-sábadu tama iha estadu emerjénsia - "sei afeta mós atividade ekonómiku doméstiku, liuhosi limitasaun rigorozu sira ba viajen no medida sira saúde públika nian hodi trava nia propagasaun".
Banku Mundiala refere katak hafoin aumentu iha 2019 - hafoin tinan rua iha diminuisaun ekonómiku - falta orsamentu ho COVID-19 "hamenus maka'as perspetiva sira ba tinan 2020".
"Inserteza polítika ne'ebé akontese daudaun bele agrava efeitu sira ne'e", konsidera no nta katak hanesan importante "kompromisu polítiku forte ida hodi apoia setor privadu" hodi nune'e "evita kontrasaun ekonómiku maka'as".
Banku Mundial kalkula katak ekonomia aumenta ona 3% iha tinan liubá, rekupera oituan hosi resesaun hosi tinan anterior sira, estimuladu hosi konsumu públiku no privadu no maski iha investimentu oituan.
"Maski hosi ezekusaun orsamentu ida relativamente ki'ik (83%), total hosi gastu sira aumenta ona 5% bainhira kompara ho tinan 2018. Despeza sira ho sasán ho serbisu sira no transferénsia sira ba serbisu públiku sira sai hanesan fator prinsipal sira, bainhira gastu sira kapital nian tuun 7%", nota.
Konsumu privadu "impulsiona ona hosi buka kréditu maka'as hosi família sira no inflasaun ne'ebé ki'ik" maski iha di'ak hosi PIB tuir kapita, "konsidera nafatin ki'ik liu hosi nível ne'ebé observa iha tinan 2016".
Banku Mundial destaka aprovasaun tarde hosi Orsamentu Jeral Estadu tinan 2019 nian, ho diminuisaun iha reseita tributáriu sira ba tinan tolu konsekutivu, "subliña nesesidade hodi dezenvolve polítika tributáriu ida di'ak ho fortalese administrasaun tributáriu".
Défise fiskal piora ona ba 31% hosi PIB, "muda ona tendénsia pozitivu ne'ebé rejista iha tinan hirak ikus", no selu hosi levantamentu sira hosi Fundu Petrolíferu.
Timor-Leste, ne'ebé iha kazu konfirmadu ida hosi COVID-19, hahú iha loron-sábadu liubá iha estadu emerjénsia.
Koronavírus foun, responsável ba pandemia COVID-19, infeta ona ema rihun 750 iha mundu tomak, ne'ebé na'in rihun 36 resin mate ona.
Hosi kazu infesaun nian, pelumenus ema na'in 148.500 kura ona.
Hafoin mosu iha Xina, iha Dezembru, moras ne'e espalla iha mundu tomak, halo Organizasaun Mundial Saúde nian (OMS) deklara situasaun ida pandemia nian.
Lusa
Comentários